Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi tutkii geenien vaikutusta lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin 1,4 miljoonan suomalaisen potilaan lääkityksiä ja saatiin selville, että neljäsosa potilaista sai lääkehoitoa, jonka tehoa tai turvallisuutta olisi voitu parantaa huomioimalla potilaan perimä. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n rekistereitä ja biopankkien dataa.
Ihmiset reagoivat lääkkeisiin eri tavoin, osalle lääkehoidon teho jää puutteelliseksi ja osalle se aiheuttaa haittavaikutuksia. Syynä poikkeavaan vasteeseen voivat olla fyysiset ominaisuutemme, muu lääkitys ja geneettinen perimämme. Jos potilaiden perimästä saatu tieto olisi lääkäreiden saatavilla, lääkekulut ja merkittävät haittavaikutukset usein vähentyisivät. Myös sairauspäivien määrä vähenisi.
Viimeisen viiden vuoden aikana geenitestaus terveydenhuollossa on lisääntynyt.
”Tutkimusnäyttöä alkaa olla paljon. Nyt on varmaankin löydetty keskeiset geenit lääkevasteelle. Monet ovat sellaisia, jotka säätelevät lääkkeiden määrää elimistössä. Usein yksi geeni vaikuttaa moneen erityyppiseen lääkkeeseen,” sanoo Mikko Niemi.
Viime vuosina on kehitetty erilaisia geenipaneeleja, joilla voi analysoida useita geenejä samanaikaisesti. Tätä voi pitää terveydenhuollossa läpimurtona. Potilaan verestä, syljestä tai kudoksesta eristetään DNA. Massiivinen rinnakkaissekvensointi mahdollistaa monien geenien samanaikaisen kohdennetun tutkimisen. Paneeleita voidaan suunnitella tunnistamaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat esimerkiksi sairastumisriskiin, lääkevasteeseen tai tiettyjen perinnöllisten sairauksien esiintymiseen.
Farmakogeneettisten laboratoriotutkimusten käytössä tapahtui edistys vuonna 2020 Euroopan lääkeviraston (EMA) myötä.
”Tuolloin virasto antoi fluoropyrimidiini-syöpälääkkeisiin liittyvän suosituksen testata perinnöllinen DPYD-puutos ennen lääkityksen aloittamista. Näin voidaan ehkäistä kyseisten syöpälääkkeiden aiheuttamia vakavia haittavaikutuksia. Testaus on ollut rutiinia viraston suosituksesta lähtien.”
Farmakogeneettiset paneelit käsittävät tavallisesti 10-20 geeniä.
”Ihmisillä on 20 000 geeniä. 10-20 geenin vaikutukset lääkehoitoihin tunnetaan hyvin. Ne ovat keskeisiä lääkevaikutukselle”, sanoo Niemi.
HUS:n farmakogeneettinen geenipaneeli kattaa 12 yleisintä ja kliinisesti merkittävintä lääkehoitoihin vaikuttavaa geeniä. Näiden valinnassa on otettu huomioon kansainväliset hoitosuositukset, lääkkeiden valmisteyhteenvedot ja geenimuunnosten esiintyvyydet eri väestöissä. Testin tulos näkyy OmaKannassa (https://www.kanta.fi/omakanta), nimikkeellä B -PGx-D, Farmakogeneettinen paneeli. OmaKanta on kansalaisten verkkopalvelu, jossa voit nähdä reseptit, tutkimustulokset sekä hoitoon liittyvät kirjaukset.
”Paneelissa on ideana se, että kun yhden lääkkeen sopivuutta testataan, niin potilaalla on tulevaisuutta ajatellen myös moniin muihin lääkkeisiin liittyvät geneettiset tekijät jo valmiiksi testattuina.”
Niemen mukaan testauksen parannuttua tiedossa on nyt enemmän sellaisia lääkkeitä, joihin geeneillä on merkitystä. Tämän ansiosta esimerkiksi syöpäsairauksien lääkehoito on parantunut. Myös psykiatriassa geenitiedon käyttö on yleistynyt.
”Meillä alkaa olla hyvää tutkimusnäyttöä farmakogenetiikan hyödyistä masennuksen hoidossa. Geenitestaus on päätynyt masennuksen Käypä-hoito suositukseen.”
Käypä hoito -suositus on suomalaisen lääkäriseura Duodecimin julkaisema asiantuntijayhteenveto yksittäisen sairauden diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta.
Yksittäisten lääkeaineiden annostarve saattaa vaihdella eri yksilöillä jopa yli 10-kertaisesti. Se voi johtua siitä, miten nopeasti tai hitaasti lääkeaine poistuu elimistöstä. Sytokromi-entsyymit (CYP) ovat keskeisiä lääkkeiden pilkkomisessa ja poistamisessa elimistöstä. CYP-entsyymien aktiivisuuden geneettinen vaihtelu on suurta. Vaihtelu voi johtaa eri lääkeaineen pitoisuuksien ja vasteiden moninkertaisiin eroihin eri yksilöissä.
Toistaiseksi on vain vähän tietoa siitä, kuinka hyödyllisiä ja kustannustehokkaita farmakogeneettiset testit olisivat, jos kaikkien sairaalapotilaiden geneettinen tausta selvitettäisiin. Mikko Niemen johtamassa tutkimuksessa tehtiin maanlaajuinen analyysi, jossa olivat mukana kaikki sisätautien ja kirurgisella osastolla olleet sairaalapotilaat Suomessa. Lisäksi mukana oli yliopistosairaalan potilaita, joista oli saatavilla geenitietoa THL:n biopankista. Biopankkiin on tallennettu FINRISKI-aineistoa, joka sisältää poikkeuksellisen paljon monipuolista dataa suomalaisen väestön terveydestä, kuten laboratoriomittauksia ja terveysrekisteritietoja.
Maanlaajuisessa kohortissa oli 1,4 miljoonan suomalaisen tiedot, jotka oli saatu THL:n hallinnoimista rekistereistä. Kaksi vuotta sairaalahoidon jälkeen 60% potilaista oli ostanut apteekista jotakin sellaista reseptilääkettä, johon geenitiedolla on merkitystä.
”Seurasimme sellaisten lääkkeiden ostoja, joista tiesimme, että genetiikka vaikuttaa lääkkeen sopivuuteen. Kun analysoimme geenimuunnokset, tiedämme nyt varmasti, että 99 % suomalaisista on johonkin lääkkeeseen kliinisesti merkittävästi vaikuttava geneettinen muoto jossakin geenissä.”
Yliopistosairaalan otoksessa oli 1000 potilasta, joiden geneettinen tieto oli biopankista saatavissa. 40% potilaista sai sairaalassa ollessaan jotakin sellaista lääkettä, jonka käytössä geenitesteillä voi olla hyötyä. Neljäsosalla oli sellainen geenin ja lääkkeen yhdistelmä, joita tutkijat eivät suosittele: lääkettä tulisi käyttää eri annoksella tai olisi hyvä valita kokonaan toinen lääke.
”Geneettinen vaihtelu on yleistä ja vaikuttaa yleisesti käytettyihin lääkkeisiin”, kiteyttää Niemi tutkimuksen tulokset.
Niemen mukaan geenitiedosta voisi olla suurta hyötyä lääkehoidossa.
”Tutkimusnäytön perusteella moni potilas voisi hyötyä lääkehoidon muuttamisesta geenitiedon perusteella.”
Hyödyt ovat myös yhteiskunnalle suuret. Suomessa on hyvä rekistereiden ja genomidatan hallinnointi. Farmakogeneettisten paneelien käytössä Suomi on edelläkävijä.
”Jatkossa on tarkoitus arvioida farmakogeneettisen paneelitutkimuksen taloudellista ja terveydellistä hyötyä. Tarkoitus on selvittää farmakogeneettisesti testattujen suomalaisten potilaiden hoidon kustannuksia ja verrata tätä tilanteeseen missä geenitestejä ei ole käytetty. Jos esimerkiksi voitaisiin tunnistaa se kymmenesosa potilaista, jotka eniten hyötyvät geenitiedosta, säästettäisiin terveydenhuollon kustannuksissa, lääkkeissä ja sairaspoissaoloissa.”
Mikko Niemen tutkimusryhmä on käyttänyt Suomen ELIXIR-keskuksen CSC:n laskentapalveluja geenidatan analysoimiseen. Datan hallinnassa on käytetty CSC:n sensitiivisen datan alustaa.
Vuonna 2022 käynnistettyä genomidatan infrastruktuurin GDI:n (Genomic Data Infrastructure) tarkoituksena on luoda federoitu infrastruktuuri, joka mahdollistaa tutkijoille pääsyn eurooppalaisista kerättyyn genomidataan sekä kliiniseen dataan.
Tulevaisuudessa eurooppalaisia odottavat entistä nopeammat ja tarkemmat diagnoosit. Kerätty ja analysoitu genomidata mahdollistaa paremman lääkeainesuunnittelun ja ennaltaehkäisevät lääkehoidot.
Mikko Niemen mielestä on keskeistä, että tutkijoilla on tällainen infrastruktuuri käytössä.
”Laadukkaasti tallennettu genomidata on olennainen tulevaisuuden tutkimukselle. Se varmistaa, että pystytään löytämään uusia lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä, arvioimaan niiden vaikutusta ja merkitystä ja saamaan ne lopulta käyttöön.”
GDI mahdollistaa retrospektiivisen tutkimuksen, kuten kustannus-hyötyanalyysin eurooppalaisissa laajoissa väestötutkimuksissa, kuten Niemi on kuvannut.
”Yhdistämällä geneettisiä tietoja sairaus- ja hoitotietoihin GDI auttaa tutkijoita tunnistamaan erityisiä hoitoja ja geneettisiä variaatioita sisältäviä potilasryhmiä eri puolilta Eurooppaa. Tämä kasvattaa kohorttien kokoa ja tukee uusien geneettisten vaikutusten löytämistä lääkehoitoon”, kertoo CSC:n vanhempi koordinaattori Dylan Spalding, joka on GDI:n työpaketti 5:n toinen vetäjä.
”Lääkäreille, joilla on potilas, joka ei reagoi lääkitykseen odotetusti, GDI tarjoaa mahdollisuuden löytää kollegoita muista Euroopan maista, joilla voi olla samankaltaisia potilaita. Näin he voivat hyödyntää toisten kokemuksia tehokkaammista hoitomuodoista ja parantaa potilaidensa hoitoa.”
Ari Turunen
6.2.2025
Lue artikkeli PDF-muodossa
Sitaatti
Turunen, A., & Nyrönen, T. (2025). Genetic testing improves medication safety and effectiveness. https://doi.org/10.5281/zenodo.14823385
Lisätietoja:
Value of Pharmacogenetic Testing Assessed with Real-World Drug Utilization and Genotype Data
Kaisa Litonius, Noora Kulla, Petra Falkenbach, Kati Kristiansson, Katriina Tarkiainen, Liisa Ukkola-Vuoti, Mari Korhonen, Sofia Khan, Johanna Sistonen, Arto Orpana, Mats Lindstedt, Tommi Nyrönen, Markus Perola, Miia Turpeinen, Ville Kytö, Aleksi Tornio, Mikko Niemi
https://ascpt.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/cpt.3458
DOI: 10.1002/cpt.3458
Tutkimusta oli rahoittamassa Suomen Akatemia ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Farmakogenetiikan pilottia olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Helsingin yliopiston ja HUSin Kaisa Litonius, Mikko Niemi ja Katriina Tarkiainen, Turun yliopiston ja TYKSin Noora Kulla, Aleksi Tornio, Kristiina Cajanus ja Ville Kytö, Oulun yliopiston Petra Falkenbach ja Miia Turpeinen, THL:n Markus Perola, Kati Kristiansson ja Liisa Ukkola-Vuoti, HUS:n Arto Orpana, Mari Korhonen, Johanna Sistonen ja Sofia Khan sekä CSC:n Tommi Nyrönen ja Mats Lindstedt.
HUS
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
on valtion omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. CSC ylläpitää ja kehittää valtion omistamaa keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria.
ELIXIR
rakentaa infrastruktuurin bioalan tutkimuksen tueksi. Se yhdistää 21 Euroopan maan ja Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n johtavat organisaatiot yhteiseksi biologisen informaation infrastruktuuriksi. Sen Suomen keskus on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
ELIXIR is partly funded by the European Commission