Kuusamon Kitkajärveltä löytyi 1970-luvulla 400 vuotta vanha hauta, jonka mukana oli haudattu hopeinen solki ja lintukuvariipus. Vainajan pääteltiin olleen šamaani – mutta kuka hän oikeasti oli, jäi arvoitukseksi vuosikymmeniksi.
Vastauksen antoi lopulta hammas. Turun yliopiston evolutiivisen genomiikan professori Päivi Onkamo ja hänen tutkimusryhmänsä selvittivät vainajan perimän ja jopa sen, mitä hän oli elämänsä aikana syönyt ja juonut – ja löysivät yllättävän yhteyden aina Islantiin asti. Kuusamon šamaani on vain yksi monista muinaisista suomalaisista, joiden elämää Onkamon ryhmä on viimeisen kymmenen vuoden aikana selvittänyt DNA:n avulla.
Tällainen muinais-DNA:n tutkimus ei kuitenkaan onnistu pelkällä laboratoriotyöllä. Näytteet ovat usein hajonneita ja saastuneita, ja niistä löytyvä perimä pitää seuloa esiin suurteholaskennalla. Tulos ei silti vielä kerro mitään ilman laajaa vertailuaineistoa: yhteen ainoaan analyysiin tarvitaan kymmeniä kansainvälisiä tietokantoja ja runsaasti laskentakapasiteettia.
”Ilman näitä tietokantoja tämän työn tekeminen olisi mahdotonta”, Onkamo sanoo.
Lue lisää
ELIXIR is partly funded by the European Commission