Ihmisen aiheuttamat teolliset prosessit, kuten kaivosteollisuus, ovat johtaneet siihen että maaperän ja vesistöjen typpi ja raskasmetallipitoisuudet ovat lisääntyneet. Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa Oulun yliopistosta tutkii professori Anna Maria Pirttilän tutkimusryhmässä sammalen sekä muiden kasvien sisällä eläviä mikrobeja ja niiden sovellettavuutta vesienpuhdistuksessa.
Lehosmaan tutkimuksissa nevasirppisammal osoittautui tehokkaaksi metallien poistajaksi myös alhaisissa lämpötiloissa. Se pystyy poistamaan myös typpeä erityisen hyvin yhdistettäessä puuhakebioreaktori-puhdistusyksikköön. Lehosmaa ja hänen kollegansa tunnistivat nevasirppisammalen mikrobikumppanit sekvensointimenetelmillä.
”Sekvensoinnilla saadaan kokonaiskuva siitä, minkälainen sammalen mikrobien monimuotoisuus on eli kuinka paljon ja minkälaisia mikrobeja siellä on. Haluamme myös tietää, mitkä mikrobien geenit ovat aktiivisia eri olosuhteissa, jotta ymmärtäisimme, miten mikrobeja voidaan laajemmin hyödyntää.”
Sammalen solukosta tunnistetaan sinne kertyneet metallit ja mikrobit sekvensoinnila ja perinteisillä mikrobiologisilla kasvatusmenetelmillä. Tunnistuksen jälkeen paikannetaan solukosta metallit ja mikrobit. Tunnistuksen ja paikannuksen avulla selvitetään metallipitoisiin olosuhteisiin adaptoituneet mikrobit, joita mahdollisesti voidaan hyödyntää puhdistusprosesseissa. Puhdistusprosessien tehostaminen tapahtuu lisäämällä mikrobeja sammaleeseen.
Lehosmaa on käyttänyt tutkimuksessa Suomen ELIXIR-keskuksen CSC:n laskentaresursseja ja Chipster-ohjelmistoa mikrobiomi-aineistojen analysoinnissa.
Lue lisää:
ELIXIR is partly funded by the European Commission