THL:n tutkimusprofessori Markus Perolan johtamassa tutkimuksessa kerätään dataa yli 3 000 henkilöstä, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai lievemmissä taudin muodoissa hakeutuneet koronavirustestiin. Tutkimuksessa käytetään rekisteritietoja. Näytteiden keräys tehdään yhteistyössä biopankkien kanssa. Verinäytteistä tutkitaan muita samanaikaisia tartuntatauteja, tulehduksen vakavuusastetta sekä muita elimistön tasapainosta kertovia arvoja.
”Kun aina puhutaan eri riskiryhmistä, unohdetaan se, että iso osa koronaan sairastuneista riskiryhmäläisistä ei joudu teho-osastolle tai kuole siihen. Esimerkiksi kuolleisuus koronaan yli 80-vuotiaissa on kymmenen prosentin luokkaa, mutta kymmenet prosentit eivät myöskään kuole. Eli mikä on näiden ryhmien ero? Entä miksi jotkut hyvin ylipainoiset ihmiset joutuvat teho-osastolle, mutta toiset eivät? Toiveeni on, että löydettäisiin riskiryhmät, joita voitaisiin parhaiten suojata rokotuksin.”
Toinen asia, mitä tutkittiin oli RS-viruksen aiheuttamaa infektiota alle 1-vuotiailla. RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on RNA-virus, joka aiheuttaa maailmanlaajuisesti miljoonia hengitystieinfektioita vuosittain. Se on erityisen merkittävä pienten lasten infektioiden aiheuttaja.
”Rekisteridatan perusteella seurattiin niitä perheitä, joiden lapsi oli RS-viruksen saatuaan joutunut sairaalaan. Tutkimuksessa löydettiin sosioekonomiseen statukseen, vanhempien päihteiden käyttöön ja lapsen synnynnäisiin ominaisuuksiin liittyvää dataa. ”
Perolan mukaan tämä oli arvokasta tietoa, joka saatiin tekoälyä käyttämällä. Koneelle syötettiin rekisteridata ja opetettiin tunnistamaan tietyt piirteet datajoukosta.
”Tätä ei voitu tehdä muilla kuin CSC:n sensitiivisen datan palveluilla ja superlaskentaympäristössä.”
Lue lisää:
ELIXIR is partly funded by the European Commission