Tutkimusten mukaan patologien työajasta menee 15 % muuhun kuin itse diagnostiseen työhön. Aikaa kuluu näytteiden ja lähetteiden etsimiseen, käsittelyyn ja vastaanottamiseen sekä niiden kuittaamiseen. Näytteiden analysointi vaatii usein myös keskusteluja muiden patologien kanssa. Digitalisaatio on mullistamassa patologiaa. Mikroskooppinäyte voidaan muuttaa digitaaliseen muotoon skannereiden avulla. Skanneri kuvaa näytteen näkymä kerrallaan ja tietokone yhdistää näkymät virtuaalimikroskopiakuvaksi.
Digitalisaation myötä konsultaatioihin kuluva aika vähenee, koska näytelasien lähettämisen sijaan patologit voivat siirtää verkossa kuvia ja keskustella katsomalla vaikka eri sairaaloissa samaa näytettä tietokoneiltaan.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa patologian näytteet digitoidaan ja näytteiden tutkiminen siirtyy tietokoneen ruudulle. Tämä antaa mahdollisuuksia erilaisiin mittauksiin ja tekoälysovelluksiin. Yhteistyössä Auria Biopankin kanssa kehitetyillä tekoälysovelluksilla vähennetään patologin rutiinityötä ja nopeutetaan näytteiden analyysia.
”Digipatologia helpottaa meidän työtämme ja tekee siitä laadultaan parempaa. Se nopeuttaa työtä ja säästää rahaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan patologian vastuualuejohtaja Markku Kallajoki.
Patologi pystyy analysoimaan pelkästään digitoinnin myötä n. 15% enemmän näytteitä nykyiseen verrattuna. Kun mukaan tulee tekoälymalli, työ voisi nopeutua jopa 30%.
Markku Kallajoen mukaan suuri haaste on se, että eri paikoissa suunnitellaan digipatologiaan tarvittavien laitteistojen, ohjelmistojen ja tallennussysteemien hankintaa, mutta järjestelmien pitäisi olla keskenään yhteensopivia.
”Optimaalinen olisi Suomen laajuinen, yhteensopiva järjestelmä. Digipatologiassa suurin yksittäinen kustannuserä on tallennuskapasiteetti.”
ELIXIR is partly funded by the European Commission