Arabica-kahvin genomi julkaistiin huhtikuussa 2024. Se oli yksi viimeisistä merkittävistä viljelykasveista, jonka perimän sekvensointia ei ollut vielä julkaistu. Tutkimusta johtaneen Jarkko Salojärven mukaan nyt voidaan löytää geenejä, jotka parantavat kahvin satoisuutta ja kestävyyttä tauteja vastaan.
Kansainvälinen tutkimuskonsortio, jossa oli mukana muun muassa Helsingin yliopiston ja Singaporen Nanyangin teknillisen yliopiston tutkijoita, on koostanut kolmen kahvilajin perimän kahvipensaan lehtisolujen DNA:n sekvenssipätkistä. Arabican (Coffea arabica) genomi koostettiin Singaporessa ja Helsingissä, ja robustan (C.canephora) sekä C. eugenioides-lajikkeen perimä Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa.
”Tarkoituksena on löytää satoisuutta ja laatua parantavia ominaisuuksia. Viljelty arabica on geneettisesti vähemmän moninainen ja altistuu siksi taudeille helposti”, sanoo apulaisprofessori Jarkko Salojärvi.
Kahvin taloudellinen merkitys on valtava. Sitä viljellään 70:ssä eri maassa ja yli 100 miljoonaa ihmistä saa siitä elantonsa. Kahvi onkin yksi maailman tärkeimmistä kaupallisista tuotteista. Kahvin jalostuksessa on kuitenkin riskinsä.
”Yleensäkin viljelykasvien geneettinen moninaisuus on jalostuksen myötä vähentynyt. Tautien vastustuskyvystä vastaavat geenit eivät siis ole viljellyissä kahvilajikkeissa kovin monimuotoisia. Siksi arabica on patogeeneille altis.”
Kaiken kaikkiaan 60% maailman kahvista on arabicaa (Coffea arabica). Arabican lisäksi kaupallisesti viljelty lajike on robusta (Coffea canephora), joka sisältää arabicaa enemmän kofeiinia ja on kitkerämpää. Sitä käytetään etenkin pikakahveissa. Vietnam on maailman suurin robustan tuottaja. Harvinainen Coffea eugenioides on makeaa, koska sen kofeiinipitoisuus on pieni. Sen satoisuus on heikompaa kuin arabican ja robustan.
Salojärvi on erikoistunut kasvien genomien selvittämiseen. Hän on ollut mukana tutkimassa avokadon, koivun, litsin ja Darrowin mustikan perimää. Salojärvi työskentelee Nanyangin teknillisessä yliopistossa Singaporessa sekä Helsingin yliopistossa. Hyvin laaja-alainen ja kansainvälinen tutkimusryhmä käyttää paljon laskennallisia resursseja ja tietokantoja molemmissa maissa.
Koko genomin sekvensointi mahdollistaa sekä yleisten että harvinaisten mutaatioiden paljastamisen koko genomissa. Arabican genomi sekvensointiin vasta vuonna 2024 johtuen sen perimän monimutkaista rakenteesta.
Arabica on Coffea eugenioidesin ja robustan risteymä. Koska kumpikin lajikkeista on diploidi, niin arabicassa kromosomeja on nelinkertainen määrä eli se on tetraploidi. Tällaiset kasvit kasvavat usein nopeammin ja suuremmiksi kuin diploidit. Niiden genomin rakenne on usein erittäin monimutkainen ja luo haasteita sen kokoamiselle. Arabican genomin kokoamista vaikeutti se, että kaksi alagenomia (C.canephora) ja C. eugenioides) ovat hyvin samankaltaisia johtuen niiden läheisestä evoluutiohistoriasta, niiden lajiutuminen tapahtui vain noin 4.5-7.2 miljoonaa vuotta sitten.
Näihin verrattuna arabica-risteymän villi, Etiopiasta kotoisin oleva versio on verrattain nuori, noin 350 000 vuotta vanha. Arabica on käynyt läpi monia ns. geneettisiä pullonkauloja, jolloin huomattava osuus populaatiosta estyy lisääntymästä ja populaatio supistuu oleellisesti. Siksi arabican geneettinen moninaisuus ei ole kovin suuri. Sen viljellyssä versiossa on villeihin versioihin verrattuna vielä vähemmän geneettistä variaatiota. Tämä johtuu ihmisen aikaansaamasta pullonkaulasta: suurin osa maailmassa viljellystä arabicasta periytyy oikeastaan vain kahdesta, noin 300 vuotta sitten eläneestä kasvista.
1600-luvun alussa arabican siemeniä salakuljetettiin Jemenin ulkopuolelle ja arabicaa ryhdyttiin viljelemään Kaakkois-Aasiassa ja myöhemmin Karibialla. Tätä arabican muunnosta kutsutaan nimellä typica ja sen viljelyä hallinnoivat alankomaalaiset. 1700-luvulla ranskalaiset aloittivat arabican viljelyn Intian valtameren Reunionin saarella. Tätä muunnosta kutsutaan Reunionin vanhan nimen mukaan nimellä bourbon. Nykyiset viljellyt arabica-pensaat periytyvät siis joko typicasta tai bourbonista.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kahvin satoisuuteen. Kuivuus on pienentänyt satoja esimerkiksi Brasiliassa ja Kolumbiassa. Arabicaa viljellään yli 1500 metrin korkeudessa tropiikissa. Kun ilmasto lämpenee, sitä on viljeltävä entistä korkeammalla, jolloin viljelyala pienenee.
Ilmaston lämpeneminen lisää myös sairauksia. Kahviruoste (Hemileia vastatrix) saa kahvipensaan pudottamaan lehtensä. Tauti ei selviä alle 10 asteen lämpötiloissa, joten vuoriston öiden lämpeneminen edistää taudin leviämistä.
Jarkko Salojärven mukaan kahvin kestävyyttä voidaan kuitenkin parantaa genomiin perustuvan jalostuksen avulla.
”Voidaan tehdä ennustettavia malleja sekvensoimalla jonkun populaation vanhemmat ja katsomalla, kuinka hyvin voidaan vanhempien genomien perusteella ennustaa ilmiasua jälkeläisille. Sen perusteella pystytään löytämään markkereita, joiden perusteella voidaan valita seuraavan sukupolven yksilöitä, jotka todennäköisesti tuottavat parempaa satoa tai ovat resistenttejä patogeeneille. Tällaistahan tarvitaan erityisesti kahville, jonka viljelypinta-ala voi puolittua ilmastonmuutoksen takia jo noin 30 vuoden sisällä. ”
Sekvensoinnin avulla voidaan etsiä kahvilajien genomeista geenialueita, jotka ovat lämmönkestäviä ja vastustuskykyisiä taudeille. Tiedetään, että robusta kestää kuumaa säätä paremmin kuin arabica. Se on myös vastustuskykyinen tauteja, kuten kahviruostetta, vastaan. Erityisen kestävä on Timorin saarelta 1930-luvulla löydetty robustan ja typica-arabican hybridi (Hibrido de Timor).
Salojärven mukaan sen genomista löydetyt alueet voivat mahdollistaa genomiin perustuvan arabican jalostuksen.
”Timorilaisesta hybridistä saadut geenit ovat tosin vasta kandidaattigeenejä. Seuraavaksi pitää tutkia onko yhteys oikeasti kausaalinen. Sen testaamiseen menee varmaan n. 5-10 vuotta, jolloin tuota tietoa voidaan käyttää jalostuksessa.”
Tutkimus kohdistuu näiden kandidaattigeenien toimintaan taudin iskiessä.
”Esimerkiksi voi olla, että nuo geenit kyllä aktivoituvat kahviruosteen hyökätessä, mutta ne voivat olla sen verran myöhäistä vastetta, että niistä ei ole sen estämiselle enää mitään hyötyä,” Salojärvi huomauttaa.
”Seuraavaksi pitäisi hiljentää nuo geenit ja selvittää, poistuuko resistenssi. Tai sitten siirtää ne kahviruosteelle alttiiseen lajikkeeseen ja katsoa, saadaanko sillä resistenssiä aikaiseksi. Kumpaakaan versiota ei voi käyttää kahvintuotantoon, koska ne olisivat siirtogeenisiä yksilöitä, mutta niillä saadaan varmistettua, että kyseessä ovat oikeat geenit. Jalostamisessa voidaan sitten keskittyä jälkeläisiin, joilla tuo resistenssialue on olemassa.”
Kahvin perimän kromosomi -tason määrittäminen vaati myös kromosomien kolmiulotteisen rakenteen selvittämistä. Suomen ELIXIR-keskuksen CSC:n laskentaresursseja käytettiin tähän tehtävään. Prosessissa kahvin yhtenäiset perimäjaksot yhdisteltiin rakennetta hyväksi käyttämällä kromosomin pituisiksi tikastuksiksi (scaffolding).
”Se tarkoittaa, että kromosomi koostetaan täysin sekvensoiduista paloista sekä tyhjistä palikoista niiden välillä. Rakenteen selvitys paljastaa muun muassa yhteyden geenien ja niitä säätelevien perimän alueiden kanssa.”
Kahvin genomin selvittämisen jälkeen Jarkko Salojärvi tutkii seuraavaksi sademetsän kasvien genomeja. Singaporen Bukit Timahin 163 hehtaarin luonnonsuojelualueella kasvaa yli 800 erilaista koppisiemenistä kasvilajia. Nanyangin teknillisen yliopiston hankkeessa hänen ryhmässään tutkitaan sademetsän biodiversiteettiä sekvensoimalla kaikki alueen kasvilajit. Painopiste on sademetsän geenien koostumuksessa. Samalla katsotaan ennen näkemättömiä biosynteesireittejä, joissa kasvit valmistavat yksinkertaisista yhdisteistä entsyymien avulla monimutkaisia yhdisteitä.
”Erityisen kiinnostavaa on tutkia, millaisia erilaisia muunnoksia eri kasvilajeilla on pääasiallisiin biosynteesireitteihin.”
Kasvien aineenvaihduntatuotteet, metaboliitit, ovat tärkeitä tutkimuskohteita esimerkiksi uusien lääkeaineiden löytämiselle. Salojärven mukaan koneoppiminen mullistaa lääkeaineiden ja metaboliittien tutkimisen.
”Esimerkiksi Googlen tekoälyohjelma Alphafold 3 pystyy ennustamaan kasvin genomista proteiinirakenteet ja erilaisia modifikaatioita metaboliiteille. Kun genomi on selvitetty, niin tämä tutkimus lähtee vauhdilla tekoälyn ansiosta eteenpäin.”
Kaikki kolme kahvin genomia on jaettu EBI/NCBI-tietokantoihin. Näiden lisäksi annotaatiotietoihin pääsee ORCAE-tietokannan kautta. ORCAE tarjoaa työkaluja geenien rakenteiden tutkimiseen ja sisältää annotaatioita eri aitotumaisten genomeista. Sitä operoi Belgian ELIXIR-keskus.
Belgian ELIXIR tukee kasvien ja biodiversiteetin tutkimusta. Se tarjoaa resursseja genomiikkaan ja fenotyyppidatan hallinnointiin. VIB-UGent -yliopiston bioinformatiikan ryhmät, jotka myös osallistuivat kahvitutkimukseen, ovat kehittäneet työkaluja genomien annotaatioiden kuratoimiseksi (ORCAE) sekä vertailevaan genomiikkaan (PLAZA). ORCAE on verkossa toimiva portaali aitotumaisten genomien kuvailutietojen selailuun, kun taas PLAZA on liityntäpiste vertailevan genomiikan ja genomisen datan keskittämiselle.
“Kaikki julkisesti rahoitettu projektidata pitää julkaista generoituna raakadatana tiedeyhteisöille. Kukin tallennusjärjestelmä tarjoaa käyttöliittymät ja toimintaohjeet auttamaan raakadatan ja siihen liittyvät metadatan tallentamisessa”, sanoo johtava tutkija Stephane Rombauts (VIB-UGent Center for Plant Systems Biology).
”Olemme kehittämässä parempia ja uudempia käyttöliittymiä jotta saisimme koko toimitusprosessin helpommaksi.”
Belgian ELIXIR-keskus on ollut kehittämässä työkaluja myös helpottamaan toimittamista Euroopan nukleotidiarkistoon (European Nucleotide Archive, ENA). ENA on täysin avoin arkisto raa’an sekvenssi, koonti- ja annotaatiodatan tallentamiseen.
ENA Data Submission Toolbox-työkalu yksinkertaistaa sekvenssidatan toimittamisen tarjoamalla yksivaiheisen toimitusprosessin, graafisen käyttöliittymän, taulukkomuotoillun metadatan ja asiakaspuolen todentamisen.
”Käyttöliittymät tarjoavat vain väylän datan lataamiselle, mutta jos ne toimisivat myös varmuuskopiona, se olisi kannuste ladata dataa nopeammin,” Rombauts sanoo.
“Asiantuntijoiden pitää validioida kertaalleen ladattu data, ennen kuin se liitetään järjestelmään ja vasta sitten lopuksi se saa ainutkertaisen käyttönumeronsa. Prosessi voi olla toisinaan hidas koska sekvensointi tulee halvemmaksi ja helpommaksi ja samaan aikaan asiantuntijoiden silti pitää validoida alati kasvavia latauksia.”
”Lisäksi genomista dataa saadaan kasvavassa määrin long-read-muodossa, tai raakana, rikkaampana, aiempaa suurempina määrinä tehden nämä käyttöliittymät toisinaan sopimattomiksi viimeisille datatyypeille tai uusimmille sovelluksille.”
Ari Turunen
22.7.2024
Lue artikkeli PDF-muodossa
Sitaatti
Turunen, A., & Nyrönen, T. (2024). Mapping the coffee genome to improve disease resistance. https://doi.org/10.5281/zenodo.13691962
The genome and population genomics of allopolyploid Coffea arabica reveal the diversification history of modern coffee cultivars.
Nature Genetics, 56, 721-731 (2024).
https://doi.org/10.1038/s41588-024-01695-w
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
on valtion omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. CSC ylläpitää ja kehittää valtion omistamaa keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria.
ELIXIR
rakentaa infrastruktuurin bioalan tutkimuksen tueksi. Se yhdistää 21 Euroopan maan ja Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n johtavat organisaatiot yhteiseksi biologisen informaation infrastruktuuriksi. Sen Suomen keskus on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
Bioinformatiikan menetelmien kehittyessä myös kustannukset ovat laskeneet. Eri eliöiden perimä saadaan selvill entistä nopeammin ja halvemmin. Edessä oleva urakka eri eliöiden ja ihmisten genomien sisältämän tiedon ymmärtämisessä on kuitenkin valtava. Se edellyttää eri tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja hyvin järjestettyjä tietokantoja.
Ihmisen koko perimä selvitettiin vuonna 2003. Human Genome Project-hanke saatiin valmiiksi ennakoitua aiemmin internetin ansiosta. Se mahdollisti eri laboratorioiden tehokkaan yhteistyön. Ihmisen koko DNA saatiin sekventoitua. Ihmisen geenit on pakattu kolmeen miljardiin emäspariin. Nyt seuraavana on selvittää miten nämä geenit toimivat. Genomin emäsparien selvittämisen kautta aletaan ymmärtää eri sairauksien syntymekanismeja ja tehokkaita hoitomuotoja.
Nykyään tutkimus tuottaa genomitietoa varsin monipuolisesti. Tavoitteena on esimerkiksi arvioida tiedon avulla ympäristön tilaa ja terveysvaikutuksia tarkastelemalla mikrobeja, jalostaa ruokakasveja paremmin kuivuutta sietäviksi viljelykasveiksi ilmastonmuutoksen kriisien lievittämiseksi, tai kehittää lääkeaineita tauteihin, joihin ei tällä hetkellä tunneta hoitokeinoja. Näihin tarkoituksiin tarvitaan tietolähteiden uudenlaista yhdistämistä ja analysointia.
Eri eliöiden genomien selvittäminen on entistä helpompaa ja halvempaa. Nyt EBP-projektin (Earth Bio-Genome Project) tavoitteena on selvittää kaikkien aitotumaisten eliöiden eli eukaryoottien genomit. Esitumalliset arkit ja eubakteerit eli prokaryootit ovat soluja, joiden DNA muodostuu vain yhdestä kromosomista. Eukaryootteihin kuuluvat yksisoluiset alkueläimet ja kolme monisoluisten elöiden ryhmät: kasvit, sienet ja eläimet.
Bioinformatiikan avulla voidaan selvittää loput 80-90% niistä eliöistä, joiden genomia ei vielä tiedetä. Vuonna 2011 Census of Marine Life arvioi eläinlajien määräksi noin 8,7 miljoonaa, joista 6,5 miljoonaa on maaeläimiä ja 2,2 miljoonaa merieläimiä. Korkean suoritustehon sekvensointimenetelmiin perustuvan arvion mukaan sienilajeja voi olla jopa 5,1 miljoonaa. Kasvilajeja on arviolta 400 000.
Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa on mahdollisuus tehokkaasti sekvensoida kaikkien tunnettujen aitotumaisten eliöiden genomi. EPB:n tavoitteena on sekvensoida kaikki 1,5 miljoonaa tunnettua eukaryoottia. Näytteitä kerätään ympäri maailmaa. Osa, ehkä noin puoli miljoonaa, saadaan kasvitieteellisistä puutarhoista. Loput joudutaan keräämään suoraan luonnosta. Yksi merkittävä keräyspaikka on Amazon. EPB aloitti tammikuussa 2018 yhteistyön brasiliaisen geenipankki-projektin kanssa, joka keskittyy Amazonin alueen eliöihin.
Amazonin alueella on eniten kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muussa paikassa maailmassa. Ehkä kolmannes lajeista löytyy sieltä. Sademetsiin kätkeytyy valtavasti esimerkiksi potentiaalisia lääkeaineita.
Amazonin jararaca-kyykäärmeen myrkystä löydettiin ACE- estäjä eli angiotensiinikonvertaasi-niminen entsyymi, jonka vaikutuksesta syntyy verenpainetta alentavaa ja sydämen pumppaustyötä keventävää angiotensiiniä. 1970-luvulla tutkijat kehittivät synteettisen version käärmeen myrkystä.
Valtameret ovat maailman suurin yhtenäinen ekosysteemi. Planktonin merkitys maailman ilmastolla on vähintään yhtä merkittävä kuin sademetsien. Kuitenkin vain pieni osa niistä organismeista, jotka luovat tämän ekosysteemin, on luokiteltu ja analysoitu. Planktoneiden muodostamat ekosysteemit sisältävät valtavasti elämää: yli 10 miljardia organismia on jokaisessa litrassa valtameren vettä sisältäen viruksia, prokaryootteja, yksisoluisia eukaryootteja ja polttiaiseläimiä. Nämä ainutlaatuiset organismit sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä, joille on käyttöä lääketeollisuudessa, elintarvikkeina, kosmetiikassa, bioenergiassa ja nanoteknologiassa. Vuosina 2009-2013 kansainvälinen tutkimusmatka Tara Oceans keräsi 210 mittauspaikasta maailman valtameristä 35 000 biologista näytettä. Se on laajin planktonista kerätty kokoelma. Ocean Sampling Day oli kampanja jossa myös kerättiin näyttetä merestä. Tutkimusasemia pyydettiin ottamaan näytteitä ja tuottamaan dataa. BioSamples kerää kuvauksia ja metadataa biologisista näytteistä, joita on käytetty tutkimuksessa. Näytteet ovat referenssejä tai niitä on käytetty eri tietokannoissa.
Genomien ja niiden toimintaa määrittävien proteiinien selvittäminen on valtava urakka, joka ei onnistu ilman yhteistyötä. Eurooppalainen biotieteiden tutkimusinfrastuktuuri ELIXIR tarjoaa tehokkaan alustan yhteistyölle. Siihen on liittynyt lähes 200 tutkimusorganisaatiota ja infrastruktuuria käyttää yli puoli miljoonaa tutkijaa. ELIXIR mahdollistaa pääsyn eri data-arkistoihin.
Massiivinen viljely- ja metsäkasvien sekvensointi mahdollistaa kasvitautien aiheuttajien tutkimisen. EURISCO (European Search Catalogue for Plant Genetic Resources ) sisältää informaatiota 1,9 miljoonasta viljelykasvista ja sen villeistä sukulaisista. Näytteet on kerätty lähes 400 eri organisaatioon. Mukana on 43 jäsenmaata ja tarkoituksena on säilyttää maailman agrobiologinen moninaisuus.
UniProt (Universal Protein Resource) kerää proteeinisekvenssit ja annotaatiodataa. Annotaatio tarkoittaa proteiinin toiminnan määrittelyä sekvenssin perusteella. Uniprotin datan ansiosa voidaan tietää enemmän proteiinien toiminnasta ja niiden vuorovaikutuksesta muiden molekyylien kanssa, niiden sijainnista soluissa ja organismeissa. Tavoitteena on kerätä kaikki julkisesti saatavulla oleva proteiinisekvenssidata. Uniprot on laajin julkisesti avoin olema proteenisekvenssitietokanta.
Euroopan nukleotidiarkisto ENA on kokoelma joka tarjoaa vapaan pääsyn kaikkiin julkaistuihin nukleotidisekvensseihin ja annotoituihin (geenin ja proteiinin toiminnan määrittely) DNA- ja RNA-sekvensseihin. The International Nucleotide Sequence Database on yhteistyöfoorumi, jossa ovat mukana DNA Data Bank of Japan (Japani), GenBank (Yhdysvallat) ja ENA. Uusi data synkronoidaan joka päivä kolmen tietokannan välillä. Jo vuonna 2012 näissä tietokannoissa oli 5682 organismin kokonaiset genomit. Data kaksinkertaistuu joka kymmenes kuukausi.
Euroopan genomiarkisto EGA on yksi maailman laajimmista julkisista datavarastosta, joihin on tallennettu potilasdataa biolääketieteellisistä projekteista. EGA säilöö ihmisistä kerättyä geno- ja fenotyyppidataa erikseen kysyttävällä suostumuksella näytteen ja datan tutkimuskäyttöön. EGA:n ansiosta moni ELIXIRin tutkimusprojekti on mahdollinen.
ELIXIR-infrastruktuurissa on yli 20 jäsenmaata Euroopasta. Jäsenmaiden keskusten kautta tarjotaan erilaista biolääketieteellistä dataa tutkijoiden käyttöön. Hyödyt ovat kiistattomia. Ihmisten harvinaisten sairauksien selvittämisessä on ollut hyötyä esimerkiksi koirien ja kissojen geeneistä. Suomen keskuksen kautta tutkijoilla on pääsy koirien ja kissojen DNA-pankkeihin, joiden aineistojen ansioista on onnistuttu löytämään esimerkiksi hermorappeumasairauden geeni. Tavoitteena on kehittää tähän sairauteen lääke. Koirien geeneistä on hyötyä ihmisten sairauksien tutkimisessa, sillä koiran ja ihmisen geeniperimä on 95-prosenttisesti samanlainen. Koirien geenipankissa on yli 70 000 näytettä 60 000 koirasta yli 300 rodusta. Se on tiettävästi lajissaan maailman suurin.
Arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä voidaan sekvensoida 100 miljoonasta kahteen miljardiin ihmisen genomia. Jos datasta halutaan saada hyödyt, genotyyppinen data pitää linkittää muihin terveystietoihin. ELIXIR pystyy tähän. Tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu lähes 200 organisaatiota, joiden muodostama federaatio, luottamusverkosto, mahdollistaa ihmisdatan käsittelyn tietoturvallisesti. Vuoteen 2016 mennessä ELIXIR-infrastruktuurin avulla oli laadittu 21000 tieteellistä artikkelia ja saatu 8500 patenttia. Patentteja oli haettu rokotteisiin, biomarkkereihin, entsyymeihin ja ebola-viruksen torjuntaan.
Elämän biologisten molekyylien yksittäisen atomin mittakaava on nanometrin kymmenesosa. Jos tuon biomolekyylin yksi hiiliatomi olisi ihmisen kokoinen kappale, se tarkoittaisi, että sen toiminnalla voisi olla ratkaiseva vaikutusta tapahtumiin, jotka tapahtuvat kymmenien miljoonien kilometrin päässä. Aurinkokuntamme halkaisija on samaa luokkaa.
Jos yksikin hiili vaihdetaan biologisessa molekyylissä toiseen atomiin, vaikka typpeen, se voi olla ratkaiseva piirre sille, tepsiikö esimerkiksi otettu lääke. Juuri tuon atomin avulla lääkemolekyyli voi olla tarttumassa proteiiniin, mutta ei onnistukaan muutoksen seurauksena saamaan riittävän pitävää otetta.
Proteiini, johon lääkkeen oli tarkoitus vaikuttaa puolestaan jakaa käskyjä eteenpäin toisille proteiineille soluissamme. Jos käskyyn vaikuttaminen jää tekemättä, biologiseen viestiketjun vaikuttaminen jää tekemättä.
Kysymys on myös siitä, ovatko solussa sijaitsevan viestiketjun kaikki osat virheettömiä? Kaikki nämä tekijät vaikuttava siihen voivatko tutkijat suunnitella lääkemolekyylin oikein, että se voi auttaa soluja parantumaan. Solussa ei ole tyhjiötä toisin kuin avaruudessa. Solut ovat täynnä toistensa kanssa koko ajan vuorovaikuttavia biomolekyylejä. Ihmisen vaikutusmahdollisuuden esimerkiksi auringon fuusioreaktioon ovat paljon rajallisempia kuin elämän molekyyleihin tallentuneen atomitason digitaalisen informaation vaikutus ihmisen sairastumiseen, vaikka mittakaavaero on sama.
Tommi Nyrönen
Ari Turunen
20.2.2018
Artikkeli PDF-muodossa
Sitaatti
Ari Turunen, & Tommi Nyrönen. (2018). Mapping the genomes of all organisms enables the development of new vaccines and medicines. https://doi.org/10.5281/zenodo.8070219
Lisätietoja:
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on valtion omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. CSC ylläpitää ja kehittää valtion omistamaa keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria.
http://www.csc.fi
https://research.csc.fi/cloud-computing
ELIXIR
ELIXIR rakentaa infrastruktuurin bioalan tutkimuksen tueksi. Se yhdistää 21 Euroopan maan ja Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n johtavat organisaatiot yhteiseksi biologisen informaation infrastruktuuriksi. Sen Suomen keskus on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
ELIXIR is partly funded by the European Commission