Aivotutkija Jetro Tuulari on kiinnostunut melkein kaikesta mikä vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen aina lapsen isän omasta lapsuudesta alkaen. Tällaisten kysymysten pohdintaan tarvitaan isoja aineistoja ja paljon laskentatehoa.
Mikä kaikki vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen? Mikä on olosuhteiden merkitys ja mitä voi ennustaa perimästä?
Näiden kysymysten kanssa aivotutkija Jetro Tuulari on tehnyt työtä jo toistakymmentä vuotta. Tuulari vetää Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen aivokuvantamisen osatutkimusryhmää.
FinnBrain on noin 4 000 varsinaissuomalaisen ja ahvenanmaalaisen perheen kohortti, jossa on aivokuvattu 200 lapsen kohortit kahden viikon, viiden vuoden ja 11 vuoden iässä. Toiveena olisi jatkaa aivokuvantamisen seurantaa, tutkittavien ollessa ehkä 16 tai 17, riippuen siitä, mihin saadaan rahoitusta.
Oma aineisto ei kuitenkaan riitä. Niinpä Tuulari käyttää suuria ulkomaisia aineistoja, esimerkiksi yhdysvaltalaista Adolescent Brain Cognitive Developmentin aineistoa, jossa on aivokuvattu 12 000 ihmistä vuosittain.
Silti hän haluaisi yhä suurempia aineistoja
”Toivoisin pääseväni tuhansien ihmisten aineistoista kymmenien tuhansien aineistoihin.”
Suuret aineistot mahdollistavat monenlaiset tutkimuskysymykset ja luotettavampia tutkimustuloksia. Väitöksestään lähtien Tuulari on ollut kiinnostunut lasten aivojen ja painon kehityksen yhteydestä. Tuoreimmassa tutkimuksessa hän havaitsi kiinnostavan korrelaation: aivoissa on erilaisia toiminnallisia hermoverkkoja, jotka aktivoituvat ja menevät päälle yksilöllisesti vaihtelevilla nopeuksilla. Näiden aivoverkkojen uusilla menetelmillä määritetyt dynaamiset muutokset 9–10-vuotiaana liittyvät lapsen painonnousuun myöhemmin teini-iässä.
”Dynaamisuudesta kertovat muuttujat eivät selitä koko ilmiötä, vaan sen selitysvoima painon osalta on noin 20 prosentin luokkaa. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin aiemmin raportoiduilla toiminnallisen kuvantamisen selitysmalleilla.”
Havainto voi auttaa riskiryhmien tunnistamisessa.
Painotutkimus on kuitenkin vain yksi Tuularin monista tutkimuskysymyksistä. Lue niistä lisää täältä.
Lue lisää:
ELIXIR is partly funded by the European Commission